Kansalaisten ymmärtäminen keskiöön osallisuuden edistämisessä

Kuntalaiset keskiöön -projektin päätösseminaarissa 26.2.2015 tehtiin tilannekatsausta kuntalaisten osallisuuden ja kuntademokratian edistämistyöstä ja sen tulevaisuusnäkymistä.

Yksi kehityssuunta on osallistumista järjestävien viranhaltijoiden verkostoiminen. Kuntaliitto on rakentamassa avointa kuntademokratian toimijoiden verkostoa koko maan tasolla. Helsingin seudulla Helsingin osallisuus- ja neuvontayksikkö tuo viranhaltijoita yhteen alkajaisiksi uudenlaisessa Osallisuustori-tapahtumassa.

Valtakunnallisen verkoston toimintaa mietitään muun muassa vertaispalvelujen, vaikuttamisen ja uuden luomisen näkökulmista (kuva alla). Verkostoiminen voi olla yksi tapa luoda edellytyksiä innostumiselle paikallisessa kehittämisessä, osallisuuden ja demokratian kannalta ja myös yleisemmin.

Majoinen

Kuva Kaija Majoisen esityksestä.

Ihmisen innostuminen vaikkapa osallisuuden edistämiseen ei ole itsestään selvää, etenkään jos edistäminen näyttäytyy ensisijaisesti velvoittavana työtehtävänä.

Kansalaisten omaehtoinen toiminta taas ponnistaa keskeisesti omasta innostuneisuudesta. Moni puhuja toi esiin, että aidosti motivoituneet voivat saada paljon aikaan myös ilman erityisiä lisäresursseja. Heli Aallon esittelemässä Siun sote -hakkeessa sote-palvelujen kehittäminen edistyi vauhdilla, kun organisaatioista löytyi tahdon myötä jopa uskomatonta joustoa. Eikä hyviä tuloksia olisi syntynyt ilman vapaaehtoistoimijoiden merkittävää panosta ja yhteistä pyrkimystä voimavarojen yhdistämiseen.

Kuntalaisen tuomisessa kunnan toiminnassa keskiöön on monin paikoin jo edistytty, mutta helppoa se ei ole. Tätä havainnollisti muun muassa kokemus viranhaltijatyöpajoista: kun oikein yritetään miettiä asioita kuntalaislähtöisesti, näkökulma pysyy siinä noin kolme sekuntia, minkä jälkeen puhe kääntyy viranhaltijan tai organisaation näkökulmaan.

Toimivat konkreettiset ratkaisut osallisuuden edistämisessä voivat olla hyvin paikallisia. Jyväskylän Huhtasuolla yhteisöllisyys ja osallisuus saivat roimasti potkua siitä, kun kaupunki mahdollisti asukkaiden idean toteuttamisen: Huhtasuolle rakennettiin talkoovoimin laavu. Moinen ei olisi tullut kaupungille mieleenkään, kertoi esimerkkiä esitellyt Tytti Solankallio-Vahteri. Laavusta on tullut hyvin suosittu. Se on jo ”se paikka, jossa Jyväskylässä kuuluu näyttäytyä”!

Yksi Kaupunkiaktivismi-hankkeemme ajatuksista on, että hallinnon pyrkimyksiä myönteisen paikalliskehityksen ja kansalaisten osallisuuden edistämisessä voi auttaa syvempi ymmärrys aktivistisen toiminnan kehittymisestä ja innostuksesta sen taustalla. Kansalaisyhteiskunnan vertaispalvelu-, paikalliskehittämis- ja muut verkostot toimivat myös vertailukohteina ja idealähteinä motivoivan verkostotoiminnan kehittämiselle hallinnon sisällä.

Osallisuuden edistämisen yhtenä kompastuskivenä on esitetty, että resursointi helposti keskittyy osallistumisen järjestämiseen enemmän kuin osallisuutta edistävän kansalaisten toiminnan mahdollistamiseen. Voisiko kaupunkiaktivistien ja osallistumista kehittävien viranhaltijoiden välisiä kohtaamisia edistämällä syntyä oivalluksia entistä vaikuttavammista tavoista osallisuuden tukemiseen? Miten keskustelua resursoinnista olisi hyödyllistä käydä? Millaisia ratkaisuja kannattaisi koetella konkreettisilla kokeiluilla?

Muun muassa näitä kysymyksiä pohdittaessa aktivistien kuunteleminen on avuksi.

 

 

 

 

 

 

 

Mainokset

Yksi kommentti artikkeliin ”Kansalaisten ymmärtäminen keskiöön osallisuuden edistämisessä

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s