Aktivismien syntytarinoita, jakamistaloutta ja terveisiä hallinnolle

Kävimme 12.3.2015 kolmen KatuMetro-hankkeen voimin tutustumassa Yhteismaa ry:n toimintaan Yhteismaan aktiivin Jaakko Blombergin luona. Jakamistalouden hengessä Jaakko kutsui tapaamisen koolle kotiinsa – siinäpä yksi idea kaikenlaisen kokoustamisen vaihtelullistamiseen yleisemminkin! Tapaamisessa olivat Jaakon lisäksi mukana Arcadasta Mats Nylund ja John Grönwall, Haaga-Heliasta Minttu Harmaala ja Merja Drake sekä me Pasi ja Maija Kaupunkiaktvismi-hankkeesta.

Haaga-Helia ja Arcada auttavat kehittämään jakamistaloutta kaupungeissa

Haaga-Helian KatuMetro-hankkeessa ”Sharing City – Helsingistä jakamistalouden edelläkävijä” lisätään ymmärrystä siitä, mitä hyötyä Helsingille voisi olla panostamisesta jakamistalouteen ja herätetään keskustelua konkreettisista toimista.

Hankkeessa kartoitetaan edistyksellisiä jakamistalouden esimerkkejä ulkomailta. Esimerkiksi Soulissa ollaan jo pitkällä, siellä on jopa lainsäädännöllä velvoitettu kaupunginjohtaja jakamistalouden edistämiseen. Berliinistä löytyy jakamistaloutta tukevia palveluita kokoava SharingCityBerlin-sivusto. Syksyllä kartoituksen tuloksia käsitellään työpajoissa suomalaisten kaupunkien edustajien kanssa. Hanke järjestää myös jakamistaloutta käsittelevän kurssin opiskelijoille.

Arcadan KatuMetro-hankkeessa ”Jakamistalous: Urbaanin osallistumisen ja kansalaisaktivismin uusi muoto” rakennetaan suomalaisten metropolialueiden erityispiirteisiin perustuva, kansainvälisesti kiinnostava jakamistalouden malli. Lisäksi kehitetään menetelmiä jakamistalouden kehityksen mittaamiseen ja vertailuun maailman kaupungeissa. Hankkeessa selvitetään kyselyllä ihmisten suhtautumista jakamistalouteen ja verkkoetnografian menetelmillä mm. jakamistalouden vaikutuksia kaupunkikulttuuriin. Tietoa hankitaan myös haastatteluilla, esimerksi Sharetriben – jakamistalouden WordPressin – edustajaa on haastateltu Sharetriben menestystarinasta.

Yhteismaa rakentaa kaupunkikulttuuria aktivismikonsepteilla

Yhteismaa perustettiin vuonna 2012, kun Siivouspäivä lähti laajenemaan ihmisten innostuessa siitä laajemminkin kuin sen alulle laittajat ennakoivat. Todettiin, että vastaavia yhteisöllisiä tapahtumia halutaan tehdä lisää ja siinä järjestäytyminen on avuksi.

Syntykipinän Siivouspäivä sai some-keskustelusta, jossa sittemmin Yhteismaan perustajaksi ja yhdeksi avainhenkilöksi päätynyt Pauliina Seppälä pohti, miksi vanhojen tavaroiden kiertoon saamisen pitää olla niin työlästä. Eivätkö ihmiset vaan voisi yksinkertaisesti käyttää kaupunkitilaa kirpputorina?

Ensimmäisellä kerralla Siivouspäivä järjestyi ilman avustuksia. Löytyi koodari ja graafikko, jotka tekivät tapahtumalle nettisivun ilmaiseksi. Helsingin rakennusvirastossa ehdittiin pelätä kaaosta ja sieltä soitettiin, että tapahtuma pitää perua. Kaikki sujui kuitenkin hyvin. Sittemmin kaupunki kuitenkin ryhtyi jopa Siivouspäivän kumppaniksi ja oli kumppanina suureksi avuksi.

Yhteismaan projekteista yksi, Parkkipäivä, on syntynyt tilausluontoisesti. Ilmastoinfo otti Yhteismaahan yhteyttä ja Parkkipäivä kehittyi ideoinnissa heidän kanssaan.

Illallinen taivaan alla oli menestys heti ensimmäisellä kerralla. Kaikki netissä jaossa olleet 700 paikkaa varattiin parissa minuutissa! Yhteishenkeä ei ole sadekaan haitannut – illallisen osuessa sadehetkeen illallistajat ovat vain avanneet sateenvarjonsa ja jatkaneet syömistä.

Yhteismaa on rakentanut uudenlaista osallistumisen kulttuuria uudistamalla paitsi julkisen myös yksityisen tilan käyttöä. Olohuonenäyttelyssä ja Kotiteatterifestivaalissa ihmiset avaavat kotejaan yhteiseksi iloksi taiteen merkeissä. Idea kävi kehittymään, kun Jaakon kotonaan majoittama saksalainen taiteilija halusi järjestää näyttelyn, mutta varaa tilan hankkimiseen ei ollut.

Aktivistit voivat saada paljon aikaan nopeastikin. Kotiteatterifestivaali järjestyi helmikuussa 2015 vain parin kuukauden päästä siitä, kun ideoijat kokoontuivat ensimmäisen kerran sitä miettimään.

Uusia osallistumismuotoja yhdistää osallistumisen lyhytkestoisuus ja helppous. Tapahtumiin voi osallistua spontaanistikin ja ilman pidempää sitoutumista. Ruotsista Suomeen helmikuussa 2015 tuotu Hoffice vaikuttaa lupaavalta juuri tämän helppouden vuoksi.

Hofficessa kodista tai jostain muusta paikasta tehdään päiväksi pop-up-toimisto, jonne etenkin muutoin itsenäisesti työskentelevät kokoontuvat tekemään töitään yhdessä.

Osallistujia on houkuttanut mahdollisuus tavata uusia ihmisiä, virkistyä työn lomassa yhteisöllisemmin ja työskennellä tehokkaasti. Hoffice-toimistossa on yksin omassa kodissa työskentelemiseen nähden vähemmän häiriötekijöitä, kuten kutsuvia siivousaskareita. Kunkin 45 minuutin työjakson alussa kukin kertoo, mitä aikoo tehdä, ja tuloksista raportoidaan tauolla. Tämä luo tehokkuuteen kannustavaa positiivista ryhmäpainetta.

Nappi Naapuri on Yhteismaan pian valmistuva naapuriapuun kannustava viestintäväline. Toisin kuin paikalliset Facebook-ryhmät, Nappi Naapuri ei rakenna aluerajoja vaan karttapohja mahdollistaa avun välittämisen periaatteessa missä vain. Se tekee sen, mitä moni yritys on yrittänyt – ja sillä saattaa siksi olla myös kaupallista tulevaisuutta. Palvelu olisi ollut liian vaativa koodattavaksi vapaaehtoisvoimin, mutta koodaus onnistui tilaustyönä, kiitos onnistuneen joukkorahoituskampanjan. Palvelu on herättänyt laajaa kiinnostusta jo ennen valmistumistaan. Sen ostamista käyttöön valmistelevat ainakin Lahti, Turku ja Oulu.

Parhaillaan Yhteismaassa suunnitellaan uutta projektia nuorten työttömien kanssa. Meneillään on myös Siivouspäivän laajentaminen Siivouspäivä joka päivä -konseptilla. Tarvittavan uuden verkkosivun joukkorajoituskampanja on tätä kirjoitettaessa hyvässä vauhdissa.

Yhteismaa on edistänyt myös innovaattoreiden verkostoitumista kansainvälisesti. Tarve konkretisoitui, kun Siivouspäivän ollessa ehdolla pohjoismaisen innovaatiopalkinnon saajaksi tuli esille, että ideoijat tahoillaan eivät juuri tiedä toisistaan. Tästä sai alkunsa Social Innovators Connected -verkosto. Se kokoa nykyisellään osallistujia ympäri maailmaa Syyriaa ja Keniaa myöten. Verkosto organisoi innovaatioiden esittelytapahtumia, joissa ei peritä osallistumismaksua.

Kohti yhteisöllisempää, hauskempaa ja vastuullisempaa kaupunkielämää

Yhteismaan toiminnan ydin on siirtymisessä kulutuskulttuurista osallistumiskulttuuriin. Ihmiset eivät vain passiivisesti kuluta, vaan luovat uutta, tuoden mukaan jotakin omaa. Syitä tähän kehitykseen ja Yhteismaan toiminnan kasvuun ovat somen nousu ja ihmisten maailmankuvan muuttuminen enemmän yhteisöllisyyttä ja ei-materiaalisia merkityksiä arvostavaksi. Yhteisöllisyys on ihmisille tasa-arvoisuutta ja ei-hierarkkisuutta – on eri asia tehdä asioita yhdessä kuin yksin.

Yhteismaa edistää yhteisöllisempää, hauskempaa ja samalla vastuullisempaa kaupunkielämää, mottona ”fun and functional”. Vastuullisuuteen ohjataan hienovaraisesti ja myönteisesti: esimerkiksi kehotetaan tuomaan illalliselle posliiniastiat sen sijaan, että kiellettäisiin tuomasta kertakäyttöisiä.

Yhteismaan aktiiveina on nykyisin kolme päätekijää, yksi ajoittain työskentelevä nettiapuri, vapaaehtoisia sekä vaihtelevasti harjoittelijoita, parhaillaankin kymmenkunta. Rahoitusta toiminnalle hankitaan apurahoja hakemalla, yritysyhteistyön kautta ja joukkorahoituksella. Yhteismaa ei tavoittele bisnestä. Tapahtumiin ei haluta osallistumismaksuja. Maksullisuus tärvelisi yhteisöllisyyden idean ja muuttaisi tapahtumien luonnetta ratkaisevasti.

Virkamiehet, uskaltakaa sallia!

Yhteismaan näkemys on, että hallinnon pitäisi panostaa aktivistien toimintaan paljon enemmän. Yhteismaalle apua olisi erityisesti taloudellisesta tuesta, koska rahan niukkuus on nykyisellään toiminnan merkittävin rajoite. Ideoita olisi toteutettavaksi enemmän kuin mihin nykyresurssit venyvät. Esimerkiksi Siivouspäivän vieminen maailmalle on rahan puutteen takia edelleen vasta tavoite. Apurahojen hankinnassa Yhteismaa on usein väliinputoaja, kun sen toiminta ei lukeudu sosiaalityöhön eikä myöskään tieteen tekemiseen.

Juridisia esteitä ei ole tullut vastaan. Hallintokulttuurissa sen sijaan on aktivistisen toiminnan kannalta parannettavaa. Virastojen kanssa on tehty jo paljon hyvääkin yhteistyötä, mutta ennakkoluuloisuus ja kieltämisen perinne elävät vielä vahvana. Osallistumiskulttuuri kansalaisyhteiskunnassa on kokeillen uutta luovaa ja sitä edistäisi kokeilumyönteisyyden ja uskalluksen kehittäminen myös hallinnossa. Siihen kuuluu olennaisesti virastojen välisen yhteistyön edistäminen.

Kannustavat kokemukset tapahtumista auttavat osaltaan kääntämään virkamiesten suhtautumista sallivammaksi, mistä Siivouspäivä on hyvä esimerkki. Varmuuden vuoksi kieltämistä tulee kuitenkin vastaan myönteisistä kokemuksista huolimatta. Kesällä 2014 Jaakko tiedusteli kaupungin suhtautumista ideaan Aleksis Kiven kadun sunnuntaikirpputorista. Vastausta ei tullut, mutta Jaakko ryhtyi toimeen ja sai aikaan menestyksekkään kirpputorikäytännön, joka jatkui koko kesän ilman ongelmia. Tiedusteluun, sopisiko käytäntöä jatkaa seuraavana kesänä, tuli kaupungilta vastaus, että on jo olemassa Siivouspäivä eikä muuta vastaavaa tarvita.

Yhteismaan kokemus on, että jos lähtee luvan kysymisestä perinteisen kaavan kautta, lupaa ei usein tule. Tehokkaampaa on ottaa yhteyttä suoraan johtajiin. Joissain tapauksissa virastot ovat myöntyneet vasta, kun siihen on tullut kehotus ylhäältä kaupunginjohtajan kautta.

Monenlainen kansalaistoiminta onnistuu jo nyt ilman, että hallinnolta tarvitaan siihen mitään. Esimerkiksi kotien käyttö Hofficeihin ja Olohuonenäyttelyihin on kansalaisten keskinäinen asia – vaikkakin hallinto voi kyllä hyötyä siitä esimerkiksi voidessaan esitellä eläväistä paikalliskulttuuria valttina alueen markkinoinnissa. Yhteismaan painava ehdotus on, että yhteisöllisten tapahtumien järjestäminen julkisissa tiloissa tehtäisiin yhtä helpoksi kuin se nyt on yksityisissä tiloissa. Julkisen tilan käytössä pelkän ilmoituksen pitäisi riittää. Tällaiseen käytäntöön voi katsoa mallia esimerkiksi Soulista.

Yhteistyösuunnitelmia

Haaga-Helian järjestämään kurssiin kuluu ideakilpailu, jossa opiskelijat tuotettavat jakamistalouden ideoita Jätkäsaareen. Suunnittelimme, että Jaakko ja me muut tulemme mukaan kilpailutöiden arviointiraatiin.

Haaga-Heliasta ja Arcadasta voisi löytyä Yhteismaalle harjoittelijoita. Yhteismaan toimintaa tukevaa yhteistyötä voisi kehittää myös kurssien yhteydessä esimerkiksi Arcadan kulttuurituottamisen, online-median ja dokumenttien tekemisen opiskelijoiden kanssa.

Keskustelussa kehittyi myös suunnitelma, että otamme Kaupunkiaktivismi-hankkeemme tulevaan hankekumppanien työpajaan yhdeksi teemaksi jakamistalouden ja Yhteismaan ja Haaga-Helian ja Arcadan edustajat tulevat sinne mukaan. Pajassa on tarkoitus jakaa ja kehittää ajatuksia ainakin aktivistisen toiminnan rajoitteista ja keinoista toiminnan helpottamiseen.

Advertisements

Yksi kommentti artikkeliin ”Aktivismien syntytarinoita, jakamistaloutta ja terveisiä hallinnolle

  1. Paluuviite: Ympäristökeskuksessa pohdituttavat lähiöt, vastuullisuuden kannustaminen ja kokeilujen rahoituskäytännöt | Kaupunkiaktivismi

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s