Aktivismien tutkimuskenttää vilkastuttamassa on myös teemasta lopputyön aiheena innostuneita opiskelijoita. Kaupunkiaktivismi-hankkeen yhteyteen on kehittynyt opintopiiri, jossa aktivismeja tutkivat opiskelijat ja hanketiimi myllyttävät ajatuksia yhdessä tukien itse kunkin työntekoa.
Aktivismiopintopiirin ensimmäisessä kokoontumisessa 31.3.2015 oli koolla piirin kolme graduntekijää ja yksi väitöskirjatyön valmistelija. He esittäytyvät tässä:
Jutta Harjunen tutkii kaupunkisosiologian alaan kuuluvassa pro gradu -tutkielmassaan helsinkiläisen ryhmärakennutetun kerrostalon yhteisöllistä elämää. Kyseessä on kerrostalo, jonka asukkaat ovat suunnitelleet ja rakennuttaneet itse, siis ohi perinteisten rakennusliikkeiden. Lisäksi talon asukkaat haluavat elää yhteisöllisesti: jakaa tiloja ja tavaroita sekä viettää paljon aikaa yhdessä. Jutta haluaa selvittää, mitä tällainen yhteisöllinen asuminen talon asukkaille merkitsee ja minkä vuoksi asukkaat ovat hakeutuneet yhteisötaloon asumaan. Laajemmin hän on kiinnostunut siitä, mitä yhteisöllinen kerrostaloelämä voi kertoa suomalaisesta sosiaalisuudesta ja osallistumisen muutoksista. Ryhmärakennuttaminen tulee lähitulevaisuudessa todennäköisesti yleistymään muun muassa lakimuutoksen ja kaupunkien ryhmärakennuttajille varaamien tonttien myötä, joten aihe on ajankohtainen myös kaupunkisuunnittelun näkökulmasta.
Salla Nurminen tarkastele sosiologian pro gradu -tutkielmassaan pääkaupunkiseudun ruokapiirejä. Ruokapiirit ovat yksinkertaisuudessaan vaihtoehtokulttuuria edustava ruokahuollon muoto, joka yhdistää kuluttajan ja tuottajan ilman välikäsiä. Ruokapiirien avulla kuluttajat pystyvät hankkimaan luomu- ja lähiruokaa valtavirtaväyliä edullisemmin ja kattavammin. Tutkielman tavoitteena on kuvata suomalaisia ruokapiirejä ilmiönä ja tarkastella ruokapiiriliikkeen sisäistä moninaisuutta. Ruoasta, ruokavalioista ja ruokatrendeistä keskustellaan enemmän kuin koskaan, ja luomu- sekä lähiruoka ovat viime aikoina olleet tapetilla. Salla on kiinnostunut tästä tendenssistä ja haluaa selvittää, miksi ruokapiirien suosio on kasvussa taloudellisesti epävakaana aikana.
Mikko Turunen tekee kaupunkisosiologian pro gradu -tutkielmaa otsikolla Helsinkiläisen tee-se-itse-urbanismin erityispiirteitä. Hän tutkii viime vuosina yleistyneitä urbaaneita kaupunkiliikkeitä, joissa kaupunkilaiset yhdessä toimimalla tekevät asuinpaikoistaan kulttuurisesti ja sosiaalisesti itselleen mielekkäämpiä erilaisten tapahtumien ja projektien kautta. Kyseessä ei ole vain suomalainen ilmiö, vaan ympäri maailmaa käynnissä oleva kaupunkikulttuurin muutos, jonka suomalaisia piirteitä ja lähtökohtia Mikko tutkii haastattelemalla erilaisessa kaupunkiaktivismissa mukana olevia helsinkiläisiä. Kaupunki vallataan yhä uudestaan uusien sukupolvien toimesta, ja Mikko haluaa gradussaan kuvata tällaisia tuoreita kaupunkitilan valtaamisen prosesseja.
Anna-Maija Halme suunnittelee kansalaisliikkeisiin liittyvää väitöstutkimusta valtio-opin oppiaineeseen. Hänellä on pitkä käytännön kokemus kansalaistoiminnan parista Kotiseutuliiton viestintäpäällikkönä. Lisäksi hän on eurooppalaisen Europa Nostra -järjestön valtuuston jäsen ja paikallisjärjestö Europa Nostra Finlandin sihteeri ja perustajajäsen. Europa Nostra tekee yhteistyötä mm. uhanalaisia rakennuksia puolustavien kansalaisliikkeiden kanssa.
”Viholliskuvia” ja lukuvinkkejä
Pohdimme tapaamisessa muun muassa ”viholliskuvia”, joita joissain aktivismeissa voi tunnistaa. Yhteisöllisen rakentamisen voi nähdä aktivistien (kirjaimellisesti) rakentavana protestina suurten rakennusliikkeiden ylivaltaa vastaan. Ruokapiiriaktivismin taas voi ajatella ponnistavan kaupan keskusliikkeiden paheksumisesta.
Jaoimme ajatuksia opintopiiriläisten aiheissa mahdollisesti hyödyllisistä lähteistä ja teorioista. Salla kertoi yhteisöllisyyttä mielenkiintoisesti esittelevästä kirjasta Yksilöllinen yhteisöllisyys (toim. Seppo Kangaspunta). Ihmisen kuulumisen tunteen tarkasteluun saa apua myös Michel Maffesolilta, johon voi tutustua esimerkiksi Pasin väitöskirjassa.
Kansalaisliikkeiden elinkaaren tarkasteluun tuo eväitä Robert Michelsin (1925) teoria oligarkisoitumisesta. Teorian käyttöä havainnollistaa Anna-Maijan gradu. Edustavuuden kysymyksiin kiinnostavan avauksen tarjoaa Saward artikkelissaan The representative claim. Sawardin ajatuksia hyödyntävät parhaillaan Jarmo Rinne ja Tiina Rättilä omassa aktivismitutkimuksessaan.
Opintopiirin jatko
Opintopiiri kokoontuu jatkossa noin kerran kuussa. Seuraavilla kerroilla paneudutaan yhdessä syvemmin kahteen työhön kerrallaan. Huhtikuun tapaamiseen ainakin Salla lupautui valmistelemaan esityksen. Esityksissä ideana on nostaa esiin erityisesti niitä kysymyksiä, jotka itseä erityisesti mietityttävät ja joissa yhteinen pohdinta olisi avuksi. Perustimme piirille myös wikin, jossa voidaan jakaa mm. luonnoksia ja lähdevinkkejä.
Jos teet tai suunnittelet opinnäytettä aktivismiaihepiiristä ja olet kiinnostunut tulemaan opintopiiriin mukaan, ota meihin yhteyttä!
Kaupunkiaktivismi 
Paluuviite: Aktivismiopintopiirin uudet jäsenet tutkivat vaihtoehtosuunnittelua ja kansalaisliikkeitä kestävyyden muutosvoimana | Kaupunkiaktivismi
Paluuviite: Aktivismit esiin kautta Suomen – tutkijat herättelevät kuntademokratiaa uusiutumaan | Kaupunkiaktivismi