Nuorisoasiainkeskus suuntaa yhteisöjen voimavarojen tukemiseen

Kävimme 20.4. tapaamassa Helsingin Nuorisoasiainkeskuksen johtajaa Tommi Laitiota. Aiemmissa keskusteluissa Helsingin kaupungin edustajien kanssa meille oli muodostunut käsitys nuorisoasiainkeskuksesta kansalaisaktivismien tukemisen edelläkävijävirastona. Keskushallinnon mukaan edistyneisyys johtuu paitsi pienestä, nuorekkaasta virastosta myös innovatiivisesta nuoresta johtajasta.

Odotimme innolla pääsevämme kuulemaan, mitä onnistumisten taustalla kaikkiaan on. Käsityksemme saikin tapaamisessa vahvistusta, että nuorisoasiainkeskuksessa sekä johdossa että kentällä pyritään avoimiksi aluetoimijoiksi. Samalla syventyi ymmärrys siitä, millaisiin mutkiin hyvien toimintatapojen vieminen kehitysinspiraatioksi muille toimialoille voi törmätä.

Nuorisoasiainkeskuksessa on helpompi olla kansalaisten ystävä kuin monissa muissa virastoissa

Nuorisoasiainkeskuksen on helpompi tuottaa hyviä uutisia kuin monien muiden toimialojen jo perustehtävänsä vuoksi. Asetelma kansalaisten kanssa toimimiseen on nuorisoasiainkeskuksessa helpompi kuin joissain muissa virastoissa muun muassa siksi, että nuorisoasiainkeskus ei kerää toimintaansa osallistuvilta maksuja eikä suurimmalla osalla toimintaa ole taloudellisia tuottotavoitteita. Koska toiminnassa ei ole asiakasmaksuja ja menot koostuvat lähinnä palkoista ja vuokrista, budjettia on helpompi hallita. Eroksi esimerkiksi sosiaali- ja terveystoimesta nuorisoasiainkeskuksen kulut eivät yleensä kasva, vaikka sen toiminta tavoittaisi enemmän ihmisiä.

Nuorisoasiainkeskuksen edistyneisyys kaupunkilaisten oman aktiivisuuden tukemisessa liittyy osin viraston erityiseen asemaan Helsingin hallinnossa. Hallinto on ollut hyvä suojelemaan nuorisoasiainkeskuksen roolia välittäjänä ja tulkkina eri virastojen ja toimijoiden välillä. Välittäjää tarvitaan usein tilojen valtaamistapauksissa. Kyläsaaren romanileirin tapauksessa kiistellyn rakennuksen oli romaneja tukeneille aktivisteille vuokrannut juuri nuorisoasiainkeskus. Kumpulassa nuorisoasiainkeskus on välivuokrannut valtaajille tyhjänä olleen leipomorakennuksen

Huomio yksilöistä alueisiin ja yhteisöihin

Nuorisotyön koko toimintatapaa ollaan parhaillaan uudistamassa aluelähtöiseksi. Kun tähän mennessä keskiössä on ollut nuori yksilönä, jatkossa toiminta jäsentyy alueiden ja niiden nuorten ja yhteisöjen erityispiirteiden pohjalta. Helsinki jaetaan kolmeen alueeseen, joista kunkin sisällä on 5-6 nuorisotoimen alueyksikköä.

Tavoitteena ei ole aikuisvapaiden vyöhykkeiden luominen vaan nuorisotalot ja toiminta pyritään saamaan laajemmin yhteisöjä palveleviksi. Nuorisotalot voivat olla kirjastojen tavoin paikkoja, joissa ”hyväksyvä katse” saa kenet tahansa tuntemaan itsensä tervetulleeksi. Tommi on pitänyt Setlementtiliikkeen ajatuksesta paikoista, joihin ihminen voi tulla kysymään apua, kun ei tiedä mitä tehdä jollekin asialle tai ei osaa aina määritellä omaa huoltaan. Parhaimmillaan kirjastot, nuorisotalot ja asukastilat palvelevat tätä tarvetta.

Alueellisuus tukee eri toimijoiden voimavarojen yhdistämistä. Esimerkiksi jos paikallinen yhdistys pystyy ylläpitämään nuoria palvelevaa tilaa tai toimintaa, nuorisoasiainkeskus voi suunnata henkilökuntansa työtä yhdistyksen avuksi. Alueen toimijoita ja erityispiirteitä tuntiessaan viranhaltijat ovat valmiimpia auttamaan toimijoita löytämään toisensa ja tukemaan heidän kohtaamistaan eri tilanteissa.

Nuorisoasiainkeskuksen tulevaisuuden tehtävässä korostuu juuri välittäjän ja tulkin rooli. Monella alueella lähitulevaisuudessa ajankohtainen esimerkki on koulujen uudistaminen homeremonttien yhteydessä. Viranhaltijat voivat pyrkiä varmistamaan eri toimijoiden näkökulmien saamista mukaan remontin suunnittelussa niin, että koulun tilat voidaan saada erilaisten iltakäyttäjien kannalta toimivammiksi. Nuorisoasiainkeskuksen pitkäaikainen kansalaisyhteiskunnan tukeminen varmistaa, että sillä on hyvä ymmärrys järjestöjen tai vapaiden ryhmien tarpeista. Tilaratkaisuissa pienetkin asiat voivat olla kansalaistoiminnalle merkitseviä, esimerkiksi paikallisaktiivien ryhmälle se, pääseekö iltakokouksessa keittämään kahvia.

Kokemus vapaaehtoistyöstä näkyy ammattitaidossa

Henkilökunta tuntuu olevan uudistukseen valmis. Monilla nuorisotyöntekijöillä on yhteisöpedagogin tausta, jonka vahvuudet pääsevät aluelähtöisessä toiminnassa entistä paremmin esiin.

Alueyksiköihin siirtyvien työntekijöiden on tarkoitus ottaa aluettaan haltuun kartoittamalla vuosittain alueanalyysilla paikallisia toimijoita, toimintaa ja nuorten olosuhteita ja tarpeita. Työntekijät pääsevät kehittymään alueidensa nuorten tilanteen asiantuntijoina. Se voi auttaa myös lisäämään nuorisotyön nykyisellään verraten heikkoa arvostusta.

Joka tapauksessa viraston työntekijöiden ja vapaaehtoisten välisessä yhteistyössä on vielä paljon opeteltavaa. Törmäyksiä tulee ajoittain, kun työntekijät eivät tunne järjestön toimintaa tai eivät aina muista tai osaa ottaa riittävästi huomioon ihmisten oman motivaation merkitystä vapaaehtoistoiminnan perustana. Tässä on tapahtunut valtavan myönteistä muutosta viime vuosina, mikä näkyy vapaaehtoisten suurempana määränä. Esimerkiksi hyvästä kehityksestä käy Kallahden nuorisotalo, jossa toimii päivisin maahanmuuttajanaisten järjestö. Ammattitaitoisimpina järjestöjen ja vapaaehtoisten kanssa toiminnassa erottuvat usein ne, jotka ovat itsekin toimineet vapaaehtoisina.

Hyvän kohtaamisen haasteena matalat odotukset ja varovaisuus

Kaupunkilaisten ja hallinnon hyvää kohtaamista vaikeuttaa ainakin Helsingissä Tommin mukaan se, että hallinnon toimijoiden odotusarvo kaupunkilaisten osallistumisen hyödyllisyydestä on heikko. Virkamiehet usein ajattelevat, että osallistujiksi voi tulla keitä tahansa eikä osallistumisessa varmaan synny mitään kovin hyödyllistä. Viime vuosina hallinnossa on kuitenkin jo alettu yhä enemmän nähdä, että osallistujat eivät ole ”pelkkiä kansalaisia” vaan heillä on ammatti- ja muiden osaamistensa kautta monia taitoja, jotka voivat osallistumisessa kanavoitua yhteiseksi hyödyksi. Hallinnon tärkeänä tehtävänä on innostuneiden tukemisen lisäksi varmistaa palveluiden avoimuus sekä heikoimpien äänen kuuluminen.

Virallisesti Helsingin kaupunki on hyvin osallisuusmyönteinen, esimerkiksi suhde kaupunginosa- ja muiden yhdistysten kanssa näyttäytyy jatkuvana ja tiiviinä. Käytännön tasolla suhde ei kuitenkaan välttämättä ole kovin hyvä. Tommin mukaan kyse on usein heikosta osaamisesta osallistavissa ja dialogisissa menetelmissä.

Keskustelimme, että virkamiehet ovat osallisuuden edistämisessä käytännössä usein varovaisia, vaikka puheissaan ovat osallisuuden edistämisen tavoitteekseen omaksuneetkin. Pasi kertoi Laajasalon uuden ostoskeskuksen suunnittelusta, jossa kaikki osapuolet tuntuvat haluavan asukasaktiivisuutta tukevia yhteiskäyttötiloja. Tällainen voisi olla esimerkiksi kirjastoon limittyvä kirjakahvila, joka toimisi samalla asukastilana, ruokapiirin jakelupisteenä ja vaihtuvien tapahtumien ja näyttelyiden paikkana.

Hallinnonalojen yhteistyössä edistystä nopeilla kokeiluilla

Ostoskeskusten ja muiden palvelukeskittymien kehittäminen on monella muullakin alueella ajankohtainen mahdollisuus ideoida ja kokeilla uutta tilaratkaisuissa, palvelujen luomisessa ja yhteistyön tavoissa. Etenkin Helsingin kaltaisessa hallinnoltaan mutkikkaassa kaupungissa aktivistien ehdotukset kuten yhteiskäyttötila voivat helposti törmätä virastojen välisen yhteistyön ongelmiin. Osasyy on yhteistyöosaamisen heikkous. Virkamiehillä ei ole vielä ollut mahdollisuuksia valmentautua kunnolla toimimiseen aktivistien kanssa, muttei välttämättä riittävästi yhteistyöhön ylipäätäänkään. Yhteistyötä voi torpata esimerkiksi viestintä, joka vaikuttaa ylimieliseltä vaikkei viestijä ole sitä sellaiseksi tarkoittanut.

Virastojen välisen yhteistyön kehittämiseen on keväällä 2015 tartuttu Aluetalo 2.0-pikahankkeessa, jossa nuorisoasiainkeskus yhdessä neljän muun viraston kanssa muovaa monitoimitalojen toimintaa entistä kansalaislähtöisemmäksi. Työ on tuottanut konkreettisia uudistuksia muutamassa kuukaudessa. Hankkeen toimintatavat ja kokemukset voisivat inspiroida hallinnon kansalaislähtöistämistä ja nopeaa, kokeilevaa yhteiskehittelyä muuallakin.

Motivointiin oppia aktivismeista?

Kehitettävää olisi siinä, että kaupunki saisi toimillaan paremmin herätettyä ihmisissä palon toimia. Moni kokee hyödyttömyyttä, kun tarjolla olevat osallistumismahdollisuudet eivät tunnu omilta eikä rooli pelkästään yhteiskunnan asiakkaana riitä. Nuorten hyväksi toimimisesta kiinnostuneita on paljon. Harva kuitenkaan innostuu esimerkiksi neuvottelukunnan jäsenyydestä, jota kaupunki saattaa kiinnostuneille toimintakanavaksi ehdottaa.

Hallinnossa myös joudutaan miettimään ihmisten motivointia esimerkiksi uudistuksessa, jossa toimeentulotuen maksatus siirtyy kunnilta Kelalle. Kun ihmistä ei voi motivoida suhteeseen samalla tavoin taloudellisilla tuilla, tarjoutuu mahdollisuus miettiä uusiksi mitä ’sosiaalinen’ tarkoittaa sosiaalityössä.

Voitaisiin pohtia, miten virastot voisivat ottaa motivoimisessa ja kannustamisessa oppia aktivismeista, joissa ihmiset ovat innostuneet toimimaan. Onnistuneesti aktiivisuutta herättäneitä tapauksia kuten Ravintolapäivää, Siivouspäivää ja vastaavia yhdistää kolme asiaa:

  • Toiminnassa on selvä idea ja se on viestitty ymmärrettävästi. On helppo nähdä, mistä toiminnassa on kysymys ja keneen se vaikuttaa. Perinteisessä järjestötoiminnassa tämä jää usein epäselväksi.
  • Toiminnassa havainnollistuu yhteisöllisyys.
  • Toimintaan pääsee osallistumaan itse tekemällä ja saa itse ratkaista, mitä tekee ja miten. Siinä myös näkee oman tekemisensä vaikutuksen. Esimerkiksi Ravintolapäivä-ravintolan perustaja voi suunnitella ravintolan itse ja nähdä suoraan, miten oma toiminta ilahduttaa muita.*

Nuorisoasiankeskus kehittyy kansalaislähtöisen kehittämisen fasilitaattorina

Nuorisoasiainkeskuksessa kansalaisten omien voimavarojen arvostaminen on luontevampaa kuin joissain muissa virastoissa osin siksi, koska nuorten kannustaminen aktiiviseen kansalaisuuteen ja itsensä kehittämiseen kuuluu viraston perustehtäviin. Viime vuosina on tullut yhä enemmän tapauksia, joissa yhteydenotto kansalaisilta on tuonut nuorisoasiainkeskukselle tilaisuuksia kehittää rooliaan kansalaislähtöisen yhteisöjen kehittämisen fasilitaattorina ja tukijana.

Virasto on auttanut auttamishaluisia ja heidän toiminnastaan hyötyviä löytämään toisensa mitä moninaisimmissa asioissa. Yksi erikoislaatuisimmista yhteydenotoista tuli kitaristilta, joka pohti, mitä tehdä erälle hyväkuntoisia tarpeettomaksi jääneitä soittimia. Nuorisoasiainkeskus linjasi, että kaupunki ei niitä ota, koska kaupungilla täytyy olla varaa ostaa omat soittimensa. Käyttömahdollisuuksia ideoitiin laajasti mm. yhdistysten edustajien kanssa. Lopputuloksena nuorisoasiankeskuksen työntekijät kokosivat soittimista paketteja, joita jaettiin tarvitseville järjestöille konserteissa ohjelman päätteeksi.

Toinen esimerkki on tapaus, jossa juontaja Axl Smith halusi auttaa nuoria tekemään musiikkia ja kehittämään dj-taitojaan. Nuorisoasiankeskus neuvoi häntä perustamaan yhdistyksen, koska yhdistykseksi virallistetulle toimijalle nuorisoasiankeskus voi tarjoa tiloja ilmaiseksi. Yhdistys perustettiin ja nyt se saa toimia toimintakeskus Gloriassa ilman tilankäyttömaksua. Nuorisoasiainkeskus tukee yhdistyksen toimintaa myös rahallisesti.

Kilpailuttaminen tukemaan yhteisöjen voimavaroja

Helsingin nuorisotaloista kymmenkunta on järjestöjen ylläpitämiä. Sopimukset järjestöjen kanssa ovat nykyisellään hankintalain vastaisia ja ne tullaan uusimaan. Sopimusten kilpailuttaminen hyödynnetään mahdollisuutena tukea järjestöjen toimintakapasiteettia ja yhteistyötä itse kilpailutusprosessin avulla.

Käyttöön otetaan innovatiivisen kilpailutuksen malli: Ensin kaupunki ensin jakaa tiedon tarpeista ja ongelmista, joihin ratkaisua etsitään ja määrittää taloudelliset rajat. Mahdolliset palveluntuottajat kutsutaan mukaan ideoimaan ja kehittämään ratkaisuja yhdessä nuorisoasiainkeskuksen ja toisten järjestöjen kanssa. Toisin kuin perinteinen kilpailutus, prosessi voi tuottaa toimijoiden välisen keskustelun myötä monipuolisemmin perusteltuja ratkaisuja sekä paremman hankittavan asian määritelmän. Se ennen kaikkea myös kanavoi prosessissa syntyvän tiedon ja ymmärryksen vahvuudeksi prosessin kaikille osapuolille. Prosessi voi auttaa myös aiemmin eristyneemmin toimineita järjestöjä löytämään yhteistyömahdollisuuksia. Esimerkiksi monet maahanmuuttajien järjestöt toimivat usein melko erillään muista järjestöistä.

Vastuunanto auttaa, mutta verotuksen kanssa oltava tarkkana

Nuorisoasiainkeskus on kaupunkilaisten osallisuuden tukemisessa monia muita virastoja pidemmällä myös muun muassa siksi, että toiminta suoraan nuorten kanssa kerryttää jatkuvasti työntekijöiden ymmärrystä siitä, mikä toimii missäkin. Kokemuksen kautta on opittu mm. että paras tapaa auttaa 18-20-vuotiaita on antaa heille vastuuta. Heitä on vastuutettu toisten ohjaamisesta ja he ovat saaneet itse valita nimikkeensä, esimerkiksi nuta-kummi tai vertaisohjaaja.

Tämä vastuullinen toiminta on ollut 18-20-vuotiaille motivoivaa, vaikka ainoa järjestetty korvaus on ollut ulkomaanmatka vuoden päätteeksi. Vastuunantoa rajoittavat kuitenkin verottajan tiukat tulkinnat ammattityön ja vapaaehtoistyön suhteesta. Vantaalla ohjausroolin antaminen nuorille jouduttiin lopettamaan, koska verottaja katsoi, että toiminnassa korvattiin ammattityötä vapaaehtoistyöllä.

Aktiivisuuden taloudellinen tukeminen on herkkä asia

Uudenlaiset aktivismit voi nähdä osin reaktioina siihen, että perinteistä järjestöjen kautta tapahtuvaa kansalaistoimintaa monessa tapauksessa hiertää riippuvuus julkisen sektorin antamasta rahoituksesta. Esimerkiksi ministeriön rahoituksesta riippuvaiselle järjestölle suhde ministeriöön voi olla jopa niin tärkeä, että suhteesta huolehtiminen menee itse toiminnan edelle. Moni kaipaa mahdollisuuksia toimia autonomisemmin.

Moni vakiintunut suuri järjestö on luonteeltaan enemmän puolijulkinen palveluntarjoaja kuin kansalaistoiminnan mahdollistaja. Palveluntuotantovastuu usein johtaa kansalaistoiminnan kuihtumiseen järjestöstä. Rahoituksessa onkin tärkeää tehdä ero sinä, milloin kysymys on hankinnasta ja milloin avustamisesta.

Hallinnon on oltava tarkka myös siinä, mitä kriteerejä se kansalaistoiminnalle asettaa erityisesti tukemisen edellytyksinä. Kaupungin asiakirjoissa nykyisin yleinen ilmaisu, että kansalaistoiminnalla ”täydennetään kaupungin toimintaa”, ei ole aktiivisuuden ja osallisuuden edistämisen kannalta paras mahdollinen.

Mittaaminen ohjaa toimintaa

Virastojen toimintaa ohjaavat niille asetetut tulostavoitteet mittareineen. Jos jotakin tavoitetta ei ole saavutettu, siitä joudutaan antamaan selvitys. Nuorisotoimen tulosta mitataan nykyisin ennen kaikkea kontaktien määrällä. Kun joku käyttää nuorisoasiainkeskuksen tilaa, kirjautuu käyntikerta. Käyntilukemilla voidaan osoittaa, että tilat toimivat tehokkaasti ja siten pystytään perustelemaan nuorisoasiainkeskuksen suurta tilan tarvetta.

Kaupunkien pyrkimyksiä tukea ihmisten aktiivisuutta ja osallisuutta edistäisi osaltaan juuri tästä tukemisesta kertovien tulosmittarien kehittäminen. Nuorisoasiankeskuksen arviointikäytäntöjen kehittämistyössä on todettu lupaavaksi Ruotsissa käytössä oleva mittari siitä, kuinka moni nuori on osallistunut nuorisoasiainkeskuksessa toiminnan tuottamiseen. Sitä ollaan ottamassa nyt tulostavoitteisiin mukaan.

Suuntaviivoja Kaupunkiaktivismi-hankkeelle

Kaupunkiaktivismi-hankkeesta voisi olla apua siinä, kun uudenlaisia aktivismin tukemisen tapoja soveltavat virkamiehet joutuvat perustelemaan toimintaansa. Nykyisessä hallintokulttuurissa esimerkiksi vastuun antamista asukkaille yhteiskäyttötilojen kehittämisessä ostoskeskuksiin ei vielä helposti mielletä vakavasti otettavaksi virkamiestoiminnaksi.

Valmiuksia vastata kyseenalaistuksiin parantaisivat selvät osoitukset uusien toimintatapojen merkityksestä ja vaikuttavuudesta. Tällaisina voisivat toimia ainakin tapausesimerkeillä havainnollistetut kuvaukset siitä, millaiset hallinnon ratkaisut ovat lisänneet ja millaiset vähentäneet kansalaisten toimintahalua ja mitä ratkaisuista on seurannut.

Tommi näkee hankkeen mahdollisuutena saada apua myös aluelähtöiseen toimintatapaan kuuluvan alueanalyysin kehittämiseen. Mitä asioita paikallisista yhteisöistä ja toimijoista on hyödyllistä kartoittaa ja miten, jotta syntyisi kokonaisymmärrystä alueen toimivuudesta ja siitä, millaisiin asioihin nuorisoasiainkeskuksen olisi tärkeä panostaa?

Hyviä kokemuksia on saatu käytännöstä, jossa nuorisoasiainkeskuksen työntekijät jalkautuvat alueille haastattelemaan nuoria. Viime vuonna haastateltiin näin yli tuhat nuorta. Tutkijat voisivat olla apuna kehittämässä alueanalyysin toteutusta ja käyttöä tällaisen haastatteluaineiston hyödyntämisen kannalta. Tästä jatkoimme toukokuussa keskustelua nuorisoasiainkeskuksen suunnittelija Pirjo Mattilan kanssa (linkki juttuun tulossa).

Pohdintoja toimijoista laitettiin alulle Kaupunkiaktivismi-hankkeen toukokuisessa työpajassa siitä näkökulmasta, miten erilaiset välittäjätahot voivat toimia linkkinä aktivistien, muiden kansalaisten ja hallinnon välillä. Alueanalyysiin voisi yhtenä näkökulmana sisällyttää erilaisten välittäjien ja välityskäytäntöjen tunnistamista. Alueanalyysin kehittäminen kokonaisuudessaan voisi olla yksi aihe, johon hankkeessa syksyksi suunniteltua avoimen datan käytön kehittämistä suunnattaisiin erityisesti.

*Hyvän tekemisen voi lukea osaksi ihmisen perustarpeita. Elämää tekee elämisen arvoiseksi se, että voi toteuttaa itseään omaa kyvykkyyttään hyödyntäen ja olla merkityksellinen muille. Tätä on kuvannut ainakin Frank Martela Valonöörit-kirjassaan (2015).

Advertisements

Yksi kommentti artikkeliin ”Nuorisoasiainkeskus suuntaa yhteisöjen voimavarojen tukemiseen

  1. Paluuviite: Nuorisoasiainkeskus rakentaa alueellisia tietokäytäntöjä ja näyttää tietä kuntalaislähtöisyydessä | Kaupunkiaktivismi

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s