Jos listataan kaupunkiaktivismeistaan kuuluja kaupunginosia, mukana on ainakin Helsingin Kallio. Tätä mainetta on osaltaan pitkään rakentanut Kallion kulttuuriverkosto ry kaupunkitapahtumillaan. Kävimme 1.12.2015 paikan päällä Karhupuiston kupeessa tapaamassa Kallion kulttuuriverkoston puheenjohtajaa Saara Vanhalaa.
Kallion kulttuuriverkoston tavoitteena on yhteistyön lisääminen monipuolisen kaupunkikulttuurin vahvistamiseksi. Verkosto järjestää tapahtumia itse ja luo puitteita tapahtuma-aktivismille. Matkailijaryhmät ja muut kiinnostuneet voivat myös tilata verkostolta opastetun Kallio-kävelyn.
Kulttuuriviikot kutsuvat toteuttamaan tapahtumaideoita
Verkosto tunnetaan erityisesti kulttuuriviikoistaan eli keväisestä Kallio Kukkii -festivaalista (kuva 1) ja sen syksyisestä vastineesta, Kallio Kipinöi -festivaalista. Kallio Kukkii -festivaalin laittoi alulle Kallion kulttuuriverkoston edeltäjä, silloisen Lila ry:n tapahtumaryhmä noin 25 vuotta sitten. Verkoston väki on sittemmin vaihtunut nuoremmaksi.
Kulttuuriviikkojen ohjelma koostuu itsenäisistä ohjelmanumeroista, joita voi järjestää kuka vain. Kulttuuriverkoston yksi keino toimijoiden kohtaamisen edistämisessä on kutsua kunkin festivaalin ohjelmanumeroiden järjestäjät vapaaehtoiseen suunnittelu- ja verkostoitumistilaisuuteen ennen festivaalia.
Verkosto myös auttaa osaltaan järjestäjien ja hallinnon kanssakäymistä neuvomalla järjestäjiä tarvittaessa lupien, ilmoitusten ja muiden järjestelyjen hoitamisessa. Vastuu järjestelyistä on kuitenkin järjestäjillä itsellään. Verkoston rooli välittäjänä on siten kevyempi kuin esimerkiksi välittäjäyhdistys Hukkatila ry:llä monissa tapahtumissa, joissa Hukkatila on hoitanut luvat ja muut järjestelyt ohjelmanumeroita järjestävien kaupunkilaisten puolesta.
Kuva 1. Kallion kesä alkaa Kallio kukkii -festivaalilla.
Ympyrätalon kioskeista olisi moneksi
Yksi Kallion kansalaislähtöisistä kehittämisprosesseista on Ympyrätalon ympäristön uudistaminen. Kulttuuriverkoston yhdessä Siltasaari-seuran kanssa aloittamassa hankkeessa halutaan herättää aikanaan drive-in-pankkeina käytetyt kioskit (kuva 2) uuteen eloon.
Ympyrätalon ympäristöä hallinnoiva vakuutusyhtiö Varma on pitänyt kioskien kunnostamista kannattamattomana. Saara arvelee, että yhtiö saattaa kuitenkin vielä lähteä mukaan.
Kioskit on suojeltu asemakaavalla, mutta hankkeessa on arvioitu, että ne voisivat palvella kaupunkielämää nykyistä paremmin suojelutavoitteen kärsimättäkin. Ideointiin on saatu avuksi muotoilun opiskelijoita, jotka ovat suunnitelleet kioskeille uusia käyttökonsepteja. Saaran mukaan kunnostettuihin kioskeihin riittäisi tulijoita, mm. taiteilijoita ja kahvilayrittäjiä.
Kuva 2. Ympyrätalon kioskeihin on ideoitu mm. pyörävuokraamoa, kahviloita ja taiteilutiloja.
Kioskit voisivat lähentää Kallion toimijoita
Kallion kolme suhteellisen vakiintunutta kansalaistoimijaa, Kulttuuriverkosto, Kallio-liike ja Kallio-Seura, eivät perinteisesti ole vetäneet yhtä köyttä. Keskustelun herättäminen ympyrätalon ympäristön kehittämisestä on ollut Kulttuuriverkostolle yksi tapa pyrkiä tuomaan myös näitä toimijoita paremmin vuoropuheluun keskenään. Kehittämisestä syksyn 2015 Kallio Kipinöi -festivaaleilla järjestetty keskustelutilaisuus onnistuikin Saaran mukaan hyvässä hengessä ilman jännitteitä.
Aiemmin Kulttuuriverkoston jotkut vanhemmat, nyt jo pois jääneet jäsenet kokivat, että Kallio-liike astuu tapahtumia järjestäessään liiaksi Kulttuuriverkoston tontille ja uhkaa viedä rahoitukset. Kallio-liike on halunnut profiloitua proaktiiviseksi ja erottautua Kallio-Seurasta, joka on näyttäytynyt monille perinteisenä usein reaktiivisena asukasyhdistyksenä. Kallio-liike sai alkunsa, kun Kallio-Seura vastusti Hurstin leipäjonoa ja perustaja-aktivistit tarttuivat toimeen tehdäkseen selväksi, että eivät kaikki Kalliossa jonoa vastusta.
Kulttuuriverkosto on ollut Kallio-liikkeen ja Kallio-Seuran välissä neutraalimpi toimija. Verkosto on monien tuntemana ja monessa mukana olevana saanut toisinaan ottaa vastaan valituksia, jotka olisivat kuuluneet muille. Tapaamisajankohtanamme Saara ja muut odottivat mielenkiinnolla, millaisia reaktioita seuraa pop-up-tapahtumana ilman varsinaista järjestäjää toteutettavasta Karhupuiston joulutorista.
Avustusten ja yhdistysten aikataulut eivät aina kohtaa
Saara pitää hyvänä, että Helsingin kaupunki on yhtenäistänyt avustustenjakoaan kansalaistoimijoille. Asukasosallisuuden avustustenjako on vuodesta 2017 alkaen keskitetty kaupunginhallitukselle, kun aiemmin näitä avustuksia jakoi viisi eri tahoa. Hakijoina voivat olla niin yhdistykset kuin rekisteröitymättömätkin toimijat (kuva 3).
Kuva 3. Helsingin kaupungin avustukset asukasosallisuuden tukemiseen avustuskuulutuksessa 2.12.2015.
Asukasosallisuusavustuksissa on Kallion Kulttuuriverkoston ja monen muun yhdistyksen kannalta ongelmallista, että hakemukset vuoden 2017 toimintaan pitää jättää jo edellisen vuoden toukokuun alussa. Kun yhdistyksen hallitus valitaan keväisin, avustusta hakeva hallitus on tällöin eri kuin se, jonka kaudelle hankkeen toteutus pääasiassa ajoittuisi.
Käytännöt vaihtelevat avustuksittain. Kaupunkikulttuuriavustusta voi hakea ympäri vuoden, samoin nuorisoasiainkeskuksen pientä (alle 3000 €) projektiavustusta, joka tosin ei juuri ole Kulttuuriverkoston ulottuvilla.
Ajatuksia jatkoon
Ideoimme tapaamisessa, että Kallion Kulttuuriverkosto ja Kaupunkiaktivismi-hanke voisivat yhdessä tuoda Kallion toimijoita yhteen uudessa työpajassa ympyrätalon ympäristön kehittämisestä. Ohjelma suunniteltaisiin avainhenkilöiden ohjelma eri osapuolia palvelevaksi. Kaupunkiaktivismi-hanke voisi esimerkiksi taustoittaa keskustelua ympyrätalon ympäristön kehittämiseen kytkeytyvillä havainnoillaan, ja konkreettisten kehittämisaskelien käsittely voisi olla samalla Kaupunkiaktivismi-hankkeen lopputulosten työstämistä.
Kaupunkiaktivismi-hankkeen keskusteluissa on puhututtanut alueellinen tasapuolisuus osallisuuden ja aktivismien tukemisen kriteerinä. Myös Helsingin asukasosallisuusavustusten jaossa tavoitellaan alueellista tasapainoa, jonka edistämiseksi tukea voidaan ”priorisoida alueille, joissa toimintaa on ennestään vähemmän tai joiden katsotaan siitä eniten hyötyvän”. Tätä puoltaa halu välttää tukien kasautumista.
Jos osallisuutta edistettäessä halutaan samalla saada ihmisten voimavarat palvelemaan yhteisöjä mahdollisimman hyvin*, aktiivisuuden kuitenkin pitäisi olla heille houkuttavaa alueesta ja aiemmasta aktiivisuudesta riippumatta. Millainen olisi tukijärjestelmä, joka auttaisi rahoituksen hankkimista kenen tahansa lupaavalle yhteisöjä palvelevalle idealle, vaikka kaupungin omat avustukset eivät kaikille riitäkään? Mikä saisi kaupunkilaiset myös kokemaan kaupunkiorganisaation kaikenlaista rakentavaa aktivismia tukevana?
*”Osallisuuden käsitettä on kyettävä laajentamaan demokratiasta eli päätöksenteon legitimiteetistä ihmisten osaamisen, ideoiden ja kapasiteetin valjastamiseen yhteisen hyvän eli koko yhteisön parhaaksi. — On silkkaa voimavarojen haaskausta, elleivät kaupungit kykene niitä hyödyntämään.”
– Pekka Sauri (2015): Julkishallinto ja sosiaalinen media
Kaupunkiaktivismi 