Aktivismeja

Alla on esimerkkejä kaupunkiaktivistisen toiminnan muodoista ja kysymyksiä pohdittavaksi niiden yhteyksistä kaupunkien ja valtiovallan toimintaan. Kaupunkiaktivismi tarkoittaa kansalaisten itse organisoimaa omaehtoista yhteistoimintaa, joka tapahtuu yleensä järjestötoiminnan ulkopuolella, on luonteeltaan rakentavaa ja suuntautuu ensisijaisesti toimintaan, ei niinkään vaikuttamiseen poliittisen mielipiteenmuodostuksen ja päätöksenteon kautta. Kaupunkiaktivismi tapahtuu kaupungissa tai liittyy kaupunkiin ja sen oloihin.

Pelkkä jonkin asian vastustaminen ei lukeudu aktivismiksi, mutta kriittisyys voi olla aktivismin alku. Esimerkiksi ravintolapäivän taustalla oli tyytymättömyys toimintaa rajoittaviin normeihin. Esimerkkien kokoamisessa huomio on siinä, miten aktivismit voivat tukea kaupunkien innovaatiopolitiikkaa ja edistää alueiden elinvoimaisuutta, ekologista kestävyyttä, yhteisöllisyyttä ja kansalaisten osallisuutta.

Auta meitä täydentämään ja kehittämään listaa! Ehdotuksia ja kommentteja voi lähettää tämän sivun alalaidassa, Facebook-ryhmässä, ilmiantolomakkeella tai ottamalla suoraan yhteyttä.

Ruokapiirit ja muu paikallinen ruoanvälitys

Pääkaupunkiseudulla toimii lukuisia ruokapiirejä (esim. Laajasalo, myös Lahti) ja ruokaosuuskuntia (mm. Omamaa), jotka luovat yhteisöllisyyttä, vähentävät ruokahävikkiä, kasvattavat paikallistaloutta ja lisäävät kaupan kilpailua. Lähiruokaa välittävät myös REKO-renkaat, joiden suosio on kasvanut voimakkaasti.

Facebook-ryhmissä voi myös löytää läheltä ottajia ylijäämäruoalle lähialueella, esimerkkinä Kallion safkat kiertoon -ryhmä. Ruoanvälitys voi toimia myös taloyhtiön tasolla. Esimerkiksi Helsingin Roihuvuoressa asukkaat ovat ottaneet kerrostalon yhden kylmävaraston ruoankierrätyspaikaksi, jonne tuodusta uudesta ruoasta kulloinenkin tuoja ilmoittaa muille Facebook-ryhmässä.

Kannattaako kaupungin tukea ruoanvälitysyhteisöjen toimintaa esim. tilojen suhteen, konsultoimalla niiden liiketoimintaa tai yhdistämällä niitä omiin palveluihin? Voisiko kaupunki tarjota ruokapiiriä uusien alueiden tilapäiseksi, yhteisöllisyyttä ja identiteettiä tuovaksi ruokahuollon muodoksi? Voisiko kaupunki auttaa edistämään toimintamalleja, joilla asukkaiden ruoanvälitys ja erilaisten organisaatioiden pyrkimykset ruokahävikin vähentämiseen voisivat kohdata ja hyötyä toisistaan?

Jos alueella ei satu olemaan kaupoista hävikkiruokaa tarvitseville välittävää järjestöä kuten foodsharing.de, kannattaisiko kaupunkien ekologisuus- ja yhteisöllisyystavoitteidensa toteuttamisessa kannustaa asukkaita hävikkiruoan paikalliseen välittämiseen esim. antamalla vastineeksi arvoa HSL:n matkakortille? Voisiko kokeilla paikallisia välityspisteitä, vaikka kylmälaitteilla varustettuja kontteja, jotka berliiniläistä givebox-ideaa eteenpäin kehittäen toimisivat paikkona kierrättää tavaraa, mutta samalla myös ruokaa?

Kaupunkien suunnitteluun ja politiikkaan kantaa ottavat someryhmät

Facebookin kautta toimiva Pohjois-Haagan liikenneryhmä on osallistunut alueen kaupunkisuunnitteluun. Se toimii eri painotuksilla mutta rinnakkain asukasyhdistys Pohjois-Haaga-seuran kanssa. Aktivistit organisoivat aloitteita paikallisista kehittämistoimenpiteistä (mm. Vapautetaan Vanhankaupunginkoski -liike) ja kannatusta tietyille suunnitteluratkaisuille (esim. Tampereella Pro Hattutemppu-yhdistykseksi järjestäytyneet aktivistit edistävät kaupungin hyväksymän Hattutemppu-suunnitelman toteuttamista). Miten kaupunkien tulee kohdella uusia vapaamuotoisia asukastahoja osallistamistoiminnassaan?

Lisää kaupunkia Helsinkiin -Facebook-ryhmä on aktiivinen keskustelufoorumi, jolla ammattilaisetkin operoivat ja kaupunkisuunnitteluinstituutio jo hyödyntää. Vastaavia ovat Lisää kaupunkia Espooseen -ryhmä ja  Turun ympäristö- ja kaavoitusasioiden kansalaiskeskusteluryhmä. Lisää kaupunkia Tampereelle -ryhmän aktivistit ovat maaliskuussa 2015 järjestäytyneet Urbaani Tampere ry:ksi, joka jatkaa some-vaikuttamista myös oman Facebook-sivun ja Twitterin kautta. Lisää kaupunkia Helsinkiin -ryhmän konsepti innoittaa muissakin aihepiireissä, esimerkiksi ruokakulttuurin edistäjät ovat perustaneet Lisää ruokakulttuuria Helsinkiin -ryhmän.

Mitkä ovat tällaisten ryhmien hyödyntämisen legitiimisyyden rajat ja riskit? Keitä kuunnellaan, kun Facebook-ryhmää kuunnellaan? Voiko muita some-ryhmiä hyödyntää vastaavalla tavalla?

Kaupunkikehityshankkeet

Selkäranka-hanke on Dodo ry:een liittyvä kaupunkikehityshanke, joka pyrkii kehittämään Pasilan ja Kalasataman välistä kehityskäytävää klusteroimalla clean tech -yritystoimintaa ja muuta ekologisesti kestävää kehitystä edistävää toimintaa. Miten kaupunki voi hyödyntää ja tukea tällaista kansalaislähtöistä kaupunkikehittämistä? Voisivatko kaupunkien tavoitteita palvella vaikka kokeilut, joissa jokin tila tai alue annettaisiin kaupunkilaisten vapaasti vallattavaksi?

Aktivistien kaupunkikehittämisenä voi tarkastella myös vaihtoehtosuunnitelmien laadintaa. Kiinnostus tietyn alueen tulevaisuuteen voi saada eri kansalaistahoja yhdistämään voimansa, kuten Herttoniemen yritysalueesta ja Roihupellon teollisuusalueesta kiinnostuneet tekivät alueen vaihtoehtoisessa tulevaisuusvisiossa, Meri-Rastilan toimijat alueen vaihtoehtoisen asemakaavan laadinnassa ja seudun luontojärjestöt Östersundomin vaihtoehtokaavassa. Helsinkiin vaihtoehtoisen yleiskaavan laatinut Urban Helsinki -kollektiivi myös kokosi karttakyselyllä kaupunkilaisten näkemyksiä ehdotuksestaan ja muokkasi ehdotusta kyselytulosten perusteella. Vaihtoehtoinen yleiskaava on herättänyt kansainvälistäkin kiinnostusta. Yksi esimerkki vaihtoehtosuunnittelusta maailmalla on Brysselin keskustan varjokaava.

Voisivatko aktivistien suunnitteluosaaminen ja valmiudet joukkojen aktivoimiseen tukea kaupunkisuunnittelua nykyistä paremmin? Olisiko suunnittelutöiden ja vuorovaikutuksen ajoitusta kehittämällä mahdollista vähentää päällekkäistä työtä ja lisätä aktivistien ehdotusten hyödynnettävyyttä?

Kaupungin kehittämistä voi olla myös kiinteistöbisnesaktivismi, jossa aktivistit ostavat kiinteistöjä ja vuokraavat niitä yhteisöä palveleville toimijoille kuten leipomoille. Onko tällaisesta esimerkkejä Suomessa? Mikä mahdollistaisi ja mikä edistäisi yhteisöllisyyttä, ekologista kestävyyttä tai innovaatiopolitiikkaa tukevaa kiinteistöbisnesaktivismia metropoliseudulla?

Paikkojen elävöittäminen

Aktivistit muokkaavat kaupunkitilaa fyysisestikin ja luovat tiloja elävöittäviä käytäntöjä. Haagassa torin kehittäjäryhmä on saanut torille aikaan monenlaista toimintaa, mm. lähiruoan tuotantoa tukevaa kaupankäyntiä. Aleksis Kiven kadulla kirpputori on luonut uutta kesäsunnuntaikulttuuria. Kirkkonummella aktivistit ovat muuttaneet tyhjän liiketilan avoimeksi olohuoneeksi, jossa ihmiset kohtaavat mm. sunnuntaibasaarissa ja taidetapahtumien äärellä. Kohtaamisia taiteen, ravintolapäivien ja monen muun parissa mahdollistaa myös vapaaehtoisten opiskelijoiden uuteen eloon herättämä Huopalahden aseman entinen odotushalli, Asematila.

Kaupunkitila houkuttavuutta lisää kunnossapitoaktivismi, joka voi tarkoittaa myös vaikka kekseliästä lastenkutsukonseptia: Roihuvuoressa 6-vuotiasta päivänsankaria juhlistettiin huhtikuussa 2015 roskasoturisynttäreillä, joilla roskasoturihaarniskaiset lapset keräsivät ostarin kukaistutuksesta tupakantumppeja ja istuttivat esikoita. Haarniskasettiä saa paikallisen facebook-ryhmän kautta järjestäjäaktiivilta lainaksi vastaaviin lastentapahtumiin. Hän on lupautunut myös auttamaan istutustöissä.

Inside Job Agency kehittää kaupunkia leikin ja kulttuurikokemusten kenttänä, mm. kutsumalla kaupunkilaisia piknikille metroasemalla. Tampereella kaupunkikultturiyhdistys Hukkatila hyödyntää tyhjillään tai vajaakäytössä olevia tiloja kekseliäästi. Tarkoituksena havainnollistaa tilojen monikäyttöisyyden hyötyjä ja mahdollistaa ja kannustaa ihmisten omatoimista aktiivisuutta. Philadelphiassa taiteilijat tuottavat vapaaehtoisina yhteisöpalveluja lähiön asukkaille.

Yhteisöllisyyttä voivat luoda myös itse perustetut viljelmät (mm. perunapellot), enemmän tai vähemmän spontaanit taideteokset ja paikallisen historian hyödyntämiseen perustuva paikkojen kehittäminen, kuten vancouverilainen aktivismi kadonneen puron palauttamiseksi. Unelma-taideteoksen siirto Kannelmäkeen on saanut aikaan mm. paikallisen Unelma-tapahtuman. Löytyykö esimerkkejä asukkaiden itse ideoimista ja organisoimista taideteoshankkeista? Voisiko kaupunki mahdollistaa ja tukea spontaanien taideideoiden toteuttamista nykyistä paremmin?

Entä voisivatko kaupungit ja valtio edistää yhteisöllisyyttä mahdollistamalla ja kannustamalla entistä paremmin sitä, että työntekijät innostuvat aktivisteiksi työroolissaan? Esimerkki työroolin kautta toteutuvasta aktivismista on bussikuski, joka ei tyydy täyttämään työnsä minimivaatimuksia vaan on löytänyt ilon tavoissa tehdä työtä niin, että hänen kyydissään ”kaupunki kehittyy yhteisöllisöllisemmäksi bussilastillinen kerrallaan”.

Yhteisöllisyyttä luovat tapahtumat

Aktivistit muuttavat tapahtumilla julkisia tiloja kohtaamispaikoiksi ja avaavat kotejaan ja pihojaan pop-up-vierailukohteiksi. Kallio Block Party loi elokuussa 2014 Kallioon lähes 10 000 ihmisen juhlatilan. Siivouspäivänä ihmiset tekevät kaupungista kirpputorin.

Illallinen taivaan alla -tapahtuma saa ihmiset ulos aterioimaan yhdessä. Helsingin Kumpulassa on yhteisaterioitu vastaavasti jo noin kymmenenä vuonna Vallataan Limingantie -tapahtumassa. Aktivistit järjestävät yhteisateriointia myös kattamalla tarvikekulut osallistumismaksulla voittoa tavoittelematta. Näin toimivat esimerkiksi Roihuvuoren asukastalon brunssi ja Ravintola Hukkatila. Mm. Berliinissä toimii Auf Haxe – kiertävä ateria -käytäntö: toisiaan tuntemattomat kokoontuvat nauttimaan alkuruoan yhdessä kodissa, pääruoan seuraavassa ja jälkiruoan kolmannessa.

Ravintolapäivä on noussut pienen aktivistiryhmän ideasta palkituksi menestykseksi jo maailmanlaajuisesti. Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajusen mukaan kaupunkiorganisaation pitäisi ottaa ravintolapäivästä oppia. Mitä se voisi tarkoittaa? Millaiset demokratiakäytännöt auttavat löytämään paikallisesti oikeutettuja ratkaisuja aktivismin ja julkisen vallan suhteesta, esimerkiksi kysymyksissä julkisen vallan roolista itse organisoitujen tapahtumien turvallisuudessa?

Miten kaupunkien kannattaa hyödyntää tapatuma-aktivismin edistämiskokeiluja (Yhteismaa ry:n ja Helsingin kaupungin  Rantakesä#yli130km-tapahtumakokonaisuus, Silta on meidän -hanke Espoon keskuksessa), mahdollisuutena löytää perusteltuja ratkaisuja normiohjauksen keventämiseen? Miten kokemuksia suomalaisnormien näkökulmasta haasteellisista tapahtumista ulkomailla, kuten aktivistien kattotapahtumia kokoavasta Rotterdamin kattofestivaalista, voitaisiin hyödyntää toteutettaessa hallitusohjelman pyrkimystä vapaaehtoistoimintaa vaikeuttavien normien järkeistämiseen?

Entä millaisia jo globaalisti toimivia aktivismikonsepteja, niin tapahtumiin keskittyviä kuin muitakin, kannattaisi tuoda Suomeen? Toimisko täällä esimerkiksi 100in1Day-malli?

Innovoinnin, yrittäjyyden ja innovaatioiden leviämisen edistäminen

Lahdessa toimiva Törmäämö-osuuskunta auttaa yrittäjähenkisiä kohtaamaan ja kehittämään ideoitaan. Luovan työn ammattilaiset voivat löytää ja välittää työtiloja Mushrooming-palvelun kautta. Hoffice Helsinki-tyyppiset työskentely-ympäristöt ja yhteiset työstä irrottautumiset luovat toimialarajat ylittäviä kohtaamisia ja uusia yhteisöjä myös muutoin itsenäisesti työskenteleville.

Voisiko aktivistien toiminta tukea nykyistä enemmän kaupunkien pyrkimyksiä lisätä seudun houkuttavuutta työntekijöiden ja yritysten näkökulmista? Olisiko Suomessa hyötyä peers.org-tyyppisestä sivustosta, joka auttaa ihmisiä työllistymään jakamistalouden keksintöjen avulla?

Millaiset käytännöt voisivat edistää suomalaisoloissa yrittäjyyttä tukevia joukkoistettujen ja muiden palvelujen yhdistelmiä? Helsingissä toimii jo joukkoistettu ravintola-annoskuljetuspalvelu Foodora, joka voi helpottaa ravintoloiden menestymistä. Vastaavia ovat mm. Caviar ja Fluc Kaliforniassa. Miten kannattaisi tukea uusien, suomalaisista erityspiirteistä ponnistavien ja mahdollisesti pienyritysen kansainvälistäkin kiinnostavuutta lisäävien uusien palveluyhdistelmien syntymistä?

Aktivistit toimivat innovaatioiden levittäjinä. Kaupunkisuunnitteluaktiivit luotaavat kansainvälisiä hyviä toimintatapoja Suomen soveltamista ajatellen mm. YIMBY International– Facebook-ryhmän kautta. Helsingin Roihuvuoressa asukkaat kokosivat alueen Facebook-ryhmässä taloyhtiöiden hyväksi havaittuja jakamiskäytäntöjä (kierrätyshuoneita, tavaranlainausta, ruoankierrätystä…), ja niiden esittely ja levittäminen on yhtenä aiheena  paikallisen kaupunginosayhdistyksen järjestämässä asukasillassa.

Esimerkkejä avuksi hallinnon toimintojen organisointiin 

Kansalaisyhteiskunnan toimintamalleista voi olla apua hallinnolle hallinnon tehtävien organisoinnin ja rahoitusmallien ideoinnissa. Hallinto voi saada inspiraatiota aktivismeja manageroivien välittäjätahojen toiminnasta, esimerkiksi Yhteismaa ry:ltä, Hukkatila ry:ltä tai Helsingin paikallisen kehittämispolun Kehristä ja Sukkuloista. Kansainvälisiä esimerkkejä löytyy mm. City Makers -verkoston New Europe – Cities in transition-median kautta ja torontolaisesta Shape My City -portaalista.

Aktivistit voivat välittää hallinnolle tietoa esimerkeistä, joiden avulla hallinto voisi kehittäää omaa toimintaansa tai inspiroida asukkaita ja muita toimijoita. Vaikkapa Marttojen malli nopean toiminnan joukoista voi toimia vakiintuneelle organisaatiolle ideana ketterämmän reagoinnin kehittämiseen. Some-aikaan siirtymistä voi esimerkkinä auttaa vaikkapa kirkon kokemus työntekijöiden kouluttamisesta jalkautumaan verkossa sinne, missä kansalaisetkin ovat.

Inspiroiva voi olla myös esimerkiksi Lahden seudun aluekummitoiminta. Aluekummit ovat vapaaehtoisia asukkaiden ja virkamiesten välillä toimivia yhteyshenkilöitä, joiden kautta voidaan vaikuttaa alueen yhteisiin asioihin. Aluekummien apuna ovat virkamieskummit sekä kestävän kehityksen ohjaaja. Aluekummi kuuntelevat asukkita, aktivoivat heitä  toimimaan yhteisen ympäristön kohentamiseksi ja vievät viestiä asukkailta tutulle virkamieskummille niin, että asukkaiden näkemyksiä pystytään ottamaan huomioon aluetta koskevassa suunnittelussa, päätöksenteossa ja toteutuksessa.

Hallinto voi hyödyntää kokemuksia aktivistien organisoimista joukkorahoitushankkeista ja muista malleista, joilla ideoita saadaan toteutettua tai joilla aktivistien järjestämä toiminta pystyy kannattelemaan itseään taloudellisesti. Joukkorahoituksella voi syntyä esimerkiksi innovaattoreiden yhteinen toimintakeskus, kuten Torontossa, tai rakennetun ympäristön käveltävyyttä helpottava kulkusilta, kuten Rotterdamissa. Joukkorahoitusta on organisoitu kaupunkien kehittämisen välineeksi mm. Lontoossa  Mayor’s civic crowdrfunding -ohjelmassa.  Suomessa toimii kaikille avoin joukkorahoituspalvelu Mesenaatti.me. Erityisesti paikallisten kehittämishankkeiden joukkorahoittamiseen suuntautuneita palveluita maailmalla ovat mm. citizeninvestor, neighbor.ly ja ioby.org, joka palvelee joukkorahoituskampanjoiden ohella voimavarojen kokoamista yleisemminkin.

Itseään kannatteleva aktivismi voi tarkoittaa esimerkiksi asukastilan vuokran kattamista tilassa toimivan kirpputorin tuloilla. Lontoossa Kuninkaallisen puutarhaseuran vapaaehtoiset kehittävät Cody Dockin ranta-aluetta hankkien rahaa kehittämiseen muun muassa asuntolaivoja vuokraamalla ja kahvilatoiminnalla. Vapaamuotoisten liikkeiden aktivistit voivat hankkia avukseen palkattua työvoimaa   kumppanuuksilla esimerkiksi yhdistysten kanssa.  Käyttöön voidaan saada esimerkiksi pitkäaikaistyöttömien osaamista palkkaamalla heitä palkkatuella kaupunginosayhdistyksiin. Esimerkiksi Helsingin Pitäjänmäessä ja Konalassa on hankittu näin kyläavustajia.

Avoimen datan käytön, tietosovellusten ja tietoyhteiskunnan kehittäminen

Innostuneet vapaaehtoiset koodarit tuottavat tietoaineistoja ja sovelluksia, jotka voivat palvella esimerkiksi arkielämää, jakamistalouden toimintoja, yritysten tuotekehitystä ja kaupunkisuunnittelua. Sovellukset voivat parantaa hallinnon organisoimia palveluja, esimerkiksi helpottaa kaupunkipyörien käyttöä. Yksittäinenkin vapaaehtoinen taitaja voi luoda merkittäviä palveluita, esimerkkinä kansalaisia tietotekniikan kanssa auttava Digiapuri. Oulussa kaksi kaverusta kehitti yhteisöllisiin kohtaamisiin kannustavan Flare-mobiilipalvelun käytettäväksi niin Suomessa kuin ulkomaillakin.

Hyödyllisiä sovelluksia voi tuottaa ilman erityisiä it-taitojakin, esimerkiksi karttapalveluita (mm. kaupunkiviljelykartat ja satokartat – jotka voivat inspiroida edelleen esimerkiksi sadonkorjuupyöräilyjen tyyppisiä toimintamahdollisuuksia). Helsingin metropoliseudulla Helsinki Region Infoshare kanavoi aktivistien osaamista seudun innovaatiopolitiikan tueksi.

Julkinen hallinto on mukana kannustamassa sovellusten kehittämistä mm. Open Finlad Challenge -kilpailun kautta. Miten kannattaa ohjata sovellusten kehittämistä ja niiden päätymistä hyötykäyttöön kaupunkien tavoitteiden edistämisessä? Miten varmistetaan, että käytännöt vapaaehtoisten osaamisen hyödyntämisessä ovat oikeudenmukaisia, esimerkiksi rajanveto kehitystyön tukemisen ja julkisen hankinnan välillä?

Millaiset linjaukset kaupungeilla olisi hyvä olla suhtautumiselleen aktivistien ehdotuksiin hyödyllisten sovellusten käyttöön ottamisessa? Jos aktivistit ehdottavat kaupungille kehittämiensä samantyyppisten esimerkiksi ruokahävikkiongelmaa ratkaisevien sovelluksen käyttöön ottamista, miten ratkaistaan, mitä ehdotuksille tehdään? Esimerkiksi kutsutaanko ehdotuksia laajemmin muiltakin, ohjataanko ehdottajat sovellustensa yhdistämiseen tai miten jatkokehitystä mahdollisesti joukkoistetaan?

Britanniassa julkinen hallinto kannustaa työntekijöitään aktivisteiksi kansalaisten tietoteknisten valmiuksien parantamisessa. Digital friends -aloite houkuttaa työntekijöitä opettamaan nettiyhteiskunnassa tarvittavia taitoja esimerkiksi naapureille ja sukulaisille, jotka eivät vielä käytä internetiä.

Tietoyhteiskunnan toimivuuden edellytyksiä rakentavat myös tietoliikenneinfran parantamista varten organisoituvat paikallisten ryhmät, kuten valokuidun hankkimista varten perustetut osuuskunnat mm. Espoon Kattilalaaksossa ja Helsingin Reimarlassa ja Marttilassa. Valokuituosuuskunnat edustavat paikallisista lähtökohdista rakennettavaa ns. käänteistä infrastruktuuria mm. paikallisten vesiosuuskuntien tapaan.

Vertaisvuokraus ja -lainaus

Tavaroiden vertaisvuokrausta palveleva Kuinoma-palvelu toimii paikoin jo kaupunginkirjaston kanssa. Kannattaako kirjastolaitoksen kehittää omaa tavaralainauspalveluaan vai pyrkiä toimimaan esim. Kuinoma-palvelun ja paikallisten lainaamojen ja vuokraamojen (esim. ARTOVAn Kamasto, Herttoniemen lainaamo, Liiteri jatkosovelluksineen) kautta? Miten julkiset kirjastot ja ihmisten itse järjestämät kirjastopalvelut kuten Little Free Library suhtautuvat toisiinsa? Onko kaupungilla roolia vertaispalvelujen toimintaperiaatteiden ja ohjeiden muodostamisessa ja jos on, millainen? Miten ohjeiden kehittämisessä voi hyödyntää ulkomaisia esimerkkejä, kuten NeighborGoods-palvelun periaatteita?

Vertaisvuokrausta ja muita vertaispalveluita voi ideoida toisiaan tukeviksi. Lahden Kivijalka kotiin -kokeilussa tuotiin tavarakimppakyyti- ja tavaranvuokraus kadulle älykontissa ja samalla ”avattiin asiakkaiden ja tavaran kuljettajien silmiä yhteisöllisyydelle”.

Aikapankit, muu naapuriapu ja sosiaalinen tuki

Stadin aikapankki tuottaa vertaispalveluja kaupunkilaisten kesken. Aikapankit tarjoavat esimerkin kansalaisista voimavarana myös valuuttajärjestelmien (aikapankeissa ”tovi”) kehittämisessä. Yhteismaa ry:n Nappi Naapuri -palvelu auttaa löytämään apua läheltä. Hätäkahvit-ryhmissä pienten lasten äidit saavat vertaistukea toisiltaan, Hätäkaljoilla taas kohtaavat ihmiset eri yhteiskuntaluokista. Pohjois-Haagassa ostaria on suunniteltu elävöittämään aktivistin asukastilassa ylläpitämä matalan kynnyksen vastaanotto, jossa haagalaiset voivat saada ilmaiseksi apua Kohtaa ihminen -mentorilta. Aktivistit järjestävät kohtaamismahdollisuuksia muun muassa ruoanjakelutapahtumissa. Ulkomaisia vertaispalveluesimerkkejä löytyy mm. Taskrabbitista.

Miten vertaispalvelut suhteutuvat julkisiin palveluihin, ja voisivatko kaupungit oppia vertaisvaihtoon perustuvasta toimintatavasta? Voisiko esimerkiksi julkisia, perustason ylittäviä hoivapalveluja ansaita omilla palveluksillaan?

Nappi Naapuriin on jo yhdistetty Hätäkahvit-painike. Voisiko Nappi Naapurista kehittyä palveluita laajasti kokova foorumi, jonka kautta onnistuisi napin painalluksella myös vaikka ruokapiirin perustaminen ja tapahtumailmoituksen tekeminen? Miten Nappi Naapurin toiminta tällöin kannattaisi koordinoida kaupunkien palvelukarttojen kanssa?

Kuljetuspalvelut

Kimppakyydit, PiggyBaggy-kuljetuspalvelu ja autojen vertaisvuokraus ovat internetin mahdollistamia liikkumiseen liittyviä kaupunkilaisten keskinäisiä toimintatapoja. Pitäisikö tällaista toimintaa integroida julkisen liikenteen toimintatapaan ja miten se voisi tapahtua? Voisiko syntyä järjestelmä, jossa esim. omaa autoa vuokraamalla saisi rahan sijasta arvoa HSL:n matkakortille?

Paikalliset nettikirpputorit

Asuinalueilla toimii useita paikallisia nettikirpputoreja Facebook-ryhminä. Voisiko kaupunki edesauttaa toimintaa esim. luomalla eri ryhmien myynti-ilmoitukset yhdistävän markkinatorin tai yhdistämällä ryhmät paikallisiin kirpputoreihin?

Organisaatioden toimintatapojen ekologisoiminen ja muut ekoaktivismit

Aktivistit voivat edistää ekologisen kestävyyden tavoitteiden saavuttamista kampanjoinnilla, esimerkiksi lähellä tuotetun ruoan saamiseksi valikoimaan lähikaupoissa tai kauppojen vanhenevien ruokatarvikkeiden välittämiseksi hyötykäyttöön. Muovipussituksen vähentämiskampanjalla aktivistit taivuttivat kauppaketjuja muuttamaan toimintatapojaan resurssitehokkaammiksi. Toisia kansalaisia suoraan toimintaan aktivoiva ekokampanja on esimerkiksi Virosta jo maailmanlaajuiseksi levinnyt Let’s do it! World -roskiensiivousliike.

Ekologisen kestävyyden tavoitteita edistävät aktivistit – ekoaktivistit – voivat toimia monien roolien kautta. Esimerkiksi pyöräilyn suosion lisäämistä voivat vauhdittaa aktivistien aloitteet ja keksinnöt niin taloyhtiöissä, työpaikoilla kuin julkisissa tiloissakin. Vähemmän urbaani, mutta innostuneisuuden voimaa kuvaava esimerkki on siuntiolainen energiatehokkuusaktivisti, joka on vapaaehtoistyöllään saanut aikaan muun muassa vanhan vesivoimalan kunnostamisen ja keksinnön, jolla viljan kuivaamisen energialähde saadaan vaihdettua uusiutuvaksi.

Ekoaktivismista voi kehittyä liiketoimintaa esimerkiksi siten, että omalla tontillaan uusiutuvaa energiaa tuottavat aktivistit tai taloyhtiöt myyvät energiayhtiöille sähköä tai lämpöä. Tätä kokeillaan vuonna 2015 Turussa Skanssin alueella. Aloite on jo palkittukin vuoden ilmastotekona.

Ekosysteemien toimivuuden edistäminen

Aktivistit voivat vaikuttaa kaupunkiseudun ekologiseen kestävyyteen myös konkreettisilla toimilla ekosysteemien toimintakyvyn edistämisessä. Innostuneet harrastajat voivat itse ja talkoita järjestämällä tehdä istutuksia, luoda tietoisesti elinympäristöjä harvinaisille lajeille ja kitkeä haitallisia vieraskasveja. Oma-aloitteiset istutukset ja vaikka hedelmäpuiden varttaminen voivat parhaimmillaan muuttaa paikkoja houkuttelevimmiksi ja vaikuttaa samalla ekosysteemien toimintaan ihmisten kannalta myönteisesti. Miten punnitaan, millainen luonnon monimuotoisuuden edistäminen on toivottavaa? Tulisiko aktivistien oma-aloitteisia ja kaupunkien toimia ekosysteemien toimintakyvyn turvaamisessa ja kehittämisessä pyrkiä koordinoimaan?

Virikkeet kaupungin toimiin osallisuuden tukemisessa

Asukasaktiivit voivat luoda prosesseja, joissa myös kaupunki löytää keinoja aktiivisuuden, yhteisöllisyden ja osallisuuden edistämiseen. Lahdessa näin syntyi ympäristömummo- ja -vaaritoiminta. Toiminnasta on tullut Lahdelle jopa kansainvälinen valtti, kun vierailijat ovat innostuneet soveltamaan mallia ulkomailla.

Ympäristömummo- ja -vaaritoiminta on esimerkki käytännöstä, jossa kaupunki on jo pohtinut ja muodostanut periaatteita työntekijöidensä ja vapaaehtoistoimijoiden työnjaosta, vastuista ja oikeuksista. Voisiko tämän ja vastaavien esimerkkien pohjalta koota yleisempiä suuntaviivoja reilujen kumppanuuksien kehittämiseen kansalaisaktivistien ja hallinnon yhteistyössä? Ulkomailla tähän liittyviä esimerkkejä on selvittänyt ja suosituksia koonnut ainakin Nesta.

Aktivistien viestintäkanavat voivat auttaa tiedon välittymistä osallistumismahdollisuuksista, esimerkiksi uudenlaista osallistumista kokeilleen asukkaan kertoessa kokemuksistaan aktiivien ylläpitämässä someryhmässä. Aktivistien roolia voi pohtia esimerkiksi Helsingin Vuotalon Orastus-projektin pyrkimyksissä aktivoida asukkaita taimikummeiksi ja puutarhapapoiksi työskentelemään vapaaehtoisina lasten kanssa.

Kaupunkien käytäntöjä voivat inspiroida myös kansalaisten tutkimushankkeiden kautta toteuttamat ideat uusista osallistumismahdollisuuksista. Tällainen voi olla esimerkiksi kesällä 2015 Helsingissä Kampin palvelukseskuksessa toimiva, Aalto-yliopiston opiskelijan järjestämä kasvihotelli, jonka toiminta lisää ikäihmisten ja muiden kohtaamista. Ikäihmiset saavat uuden toimintamahdollisuuden kasvien hoitajina ja kesälomailijat hyödyllisen palvelun.

Muita aktivismeja tukeva aktivismi

Jotkut aktivismin muodot voivat erityisesti helpottaa muita aktivismeja ja edistää uusien aktivismien viriämistä. Tällaisia ovat mm. innovaatio- ja välittäjäyhteisöt kuten ARTOVA, Hukkatila ry, Oranssi ry ja Dodo ry. Aktivoitumista voi innostaa herättävä viestintä, kuten vastamainokset, kulttuurihäirintä (mm. Häiriköt-päämaja) ja Kapitaali.com:n kaltaiset vapaaehtoisvoimin ylläpidettävät tiedonvälityssivustot. Vapaaehtoisvoimin kehitetään myös aktivismien välineitä, kuten joukkorahoitus- ja muita alustoja ja aktivismioppaita. Aktivismien tukiaktivismia on myös vapaaehtoinen aktivismeja auttava tutkimus- ja selvitystyö.

Aktivismiesimerkkejä kansainvälisissä kokoelmissa

Aktivismeja tai vihjeitä aktivismeista kartalla

Mainokset

2 kommenttia artikkeliin ”Aktivismeja

  1. Paluuviite: Lisää laatua vuorovaikutteisuuteen Osa 2: Avara osallisuus | Osallisuus 3.0

  2. Paluuviite: Tervetuloa 17.11. Kaupunkiaktivismi-työpajaan – kaupunkisuunnittelu, sosiaalinen media ja avoin data | Kaupunkiaktivismi

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s