Käsitteitä

Kaupunkiaktivismi
Kansalaisten itse organisoimaa omaehtoista yhteistoimintaa, joka tapahtuu yleensä  järjestötoiminnan ulkopuolella, on luonteeltaan rakentavaa ja suuntautuu toimintaan, ei ensisijaisesti poliittiseen mielipiteenmuodostukseen tai vaikuttamiseen.  Kaupunkiaktivismi tapahtuu kaupungissa tai liittyy kaupunkiin ja sen oloihin. Kaupunkiaktivismi-hankkeessa huomio on erityisesti aktivismeissa, jotka tukevat kaupunkien toiminnan uudistamista ja edistävät alueiden elinvoimaisuutta, ekologista kestävyyttä, yhteisöllisyyttä ja kansalaisten osallisuutta. Esimerkkejä  kaupunkiaktivismeista täällä.

Neljäs sektori
Kansalaistoiminnan alue, joka organisoituu perinteisen järjestötoiminnan ulkopuolella (ks. kaupunkiaktivismi). Tämä toimintaan keskittyvä aktivismi on nousussa ja kansalaiset ovat siinä ottamassa tähän asti edustukselliselle päätöksenteolle, julkisvallalle ja kolmannelle sektorille kuuluneita tehtäviä itselleen. Neljännen sektorin nousu muuttaa yhteiskunnan ”pelikenttää”, jolloin sektorien suhteet ja työnjako tulee määritellä uudelleen.

Osallistuminen
Osallistuminen yhdistetään usein hallinnon järjestämiin prosesseihin, joihin kansalaiset tulevat mukaan. Kaupunkiaktivismien yhteydessä osallistuminen tarkoittaa laajemmin kaikkea sellaista osallistumista, jolla kansalaiset omasta tai muiden aloitteesta muokkaavat elinolojaan suoralla toiminnalla tai asioiden valmistelun ja päätösten tekemisen kautta. Osallistuminen sisältää näin sekä esimerkiksi osallistumisen kaavoitukseen virallisilla ja epävirallisilla tavoilla että osallistumisen kansalaisliikkeiden ja yhdistysten toimintaan, tapahtumien järjestämiseen, vertaispalvelujen tarjoamiseen tai vaikka yhteisöllisten verkkofoorumien kehittämiseen. Rajanveto ei ole selvä – ihminen muokkaa maailmaa jo pelkästään elämällä arkeaan yhteiskunnan jäsenenä. Esimerkiksi ruoan ostamisen voi ajatella osallistumisena kuluttajavalinnoilla vaikuttamisen kannalta. Osallistumista voi ajatella jatkumona, jossa vaikuttavimmassa päässä on laajasti muiden toimintaan vaikuttava osallistuminen, esimerkkinä maailmalle levinnyt ravintolapäivä tai kauaskantoiset kaupunkisuunnittelun ratkaisut.

Osallisuus
Osallisuus kuvaa yksilön kiinnittymistä yhteisöön tai mukanaoloon yhteisöllisesti tärkeissä prosesseissa. Osallisuutta, kuulumisen tunnetta, voi mahdollistaa vaikuttava osallistuminen päätöksentekoon, mutta olennaisesti myös moni muu toiminta. Voisiko ajatella, että osallisuutta synnyttää erityisesti sellainen osallistuminen (ks. yllä), joissa ihminen pystyy antamaan jotain itsestään muiden hyväksi ja näkee  tämän toimintansa myönteisen vaikutuksen? Osallisuutta vahvistava kokemus voi olla vaikka toimivan vekkoyhteisön tai palvelun luominen, vertaisten kouluttaminen, onnistuneen tilahankkeen tai yhteisöllisen tapahtuman aikaan saaminen tai pienemmässä mittakaavassa esimerkiksi turvapaikanhakijan tai naapurin auttaminen.

”Osallisuuden käsitettä on kyettävä laajentamaan demokratiasta eli päätöksenteon legitimiteetistä ihmisten osaamisen, ideoiden ja kapasiteetin valjastamiseen
yhteisen hyvän eli koko yhteisön parhaaksi. — On silkkaa voimavarojen haaskausta, elleivät kaupungit kykene niitä hyödyntämään.”

Pekka Sauri (2015): Julkishallinto ja sosiaalinen media